Merituulen kiilto silmissä

Uusi alku, puhdas paperi. Uudet kuviot, uusi minä, uusi blogi. Tää tuntuu niin oikeelta! Kohta alkaa uusi elämä. Mikä olisikaan parempi paikka Heikkilälle, kuin aloittaa oma elämä Turun Iso-Heikkilässä. Pian.

 

Samalla kun tää talo täyttyy pahvilaatioista, saan mun muistoni pakattua pois - itseni pois.

Tänne en jätä mitään, mutta voin väittää itselleni, että jätän kaiken negatiivisen. Karsin turhuudet pois,
kaiken, mitä en tarvitse. Stressin, huonon itsetunnon, epävarmuuden.
Mun pitää uskoa, että Turussa kaikki on paremmin. Tuolla mun omassa pikku kolossa kaikki on paremmin.
Ehkä ne on paremmin.
Tää on hyvä näin.