Ulos kaapista ja eroon kirkosta

Luoja sentään, että provosoidun noista homofoobisista kristityistä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen demonisoida tasa-arvoista avioliittolakia ja pilata muutaman vähemmistön edustajan mielenrauhan. Mitä he siitä saavat? Toivottavasti todella hyvät kiksit.

Suoraan sanottuna raivostuttaa, miten enemmistöä edustavalla ihmisryhmällä olisi muka oikeus evätä sama oikeus vähemmistöporukan edustajilta vain siksi että MINUN SILMIÄNI POLTTAA, MINÄ EN HALUA JA IKIVANHA KIRJA HYLLYSSÄNI SANOO EI. LISÄKSI MINUA KAUHESTI AHDISTAA  KUN IHMISET RAKASTELEE JA RAKASTAA TOISIAAN. Mehän siis nykyään elämme edelleen täysin raamatun mukaan; ihmisiä kivitetään Turun kauppatorilla hengiltä, naiset eivät saa äänestää tai kulkea ilman miestä kaduilla ja orjuuskin on ihan fine. Lisäksi kukaan ei harrasta esiaviollista seksiä. Ikinä. Missään.

Aito avioliitto -porukan perustelut rustelut kiertävät kehää ja jahtaavat omaa häntäänsä. Luonnottomuus, lasten oikeudet, homouden leviäminen, porttiteoriat polyamoriaan, kolmas maailmansota, maailmanloppu. Joo, no luonnottomuus on täysin heikko perustelu; homoutta kun löytyy luonnon eläimistä hyvinkin laajalti esimerkiksi pingviineistä. Se ei siis ole valinta (minkä homokokemuksen jälkeen sinä päädyit heteroksi?), eikä se ole mitään hävettävää tai ällöttävää. Se on synnynnäinen ominaisuus jai ihmisiä hekin ovat. Mitäpä jos kokeilist itse elää puoli vuotta homona tai lesbona, voin vannoa ettet pysty siihen. Tai jos pystyt, niin ehket tunne itseäsi yhtä hyvin kuin luulit tuntevasi.

Miten luonnotonta sitten ovat rokotteet, lisäaineet? Kuollaan kaikki vaan luomuina ja luonnollisesti, aitoina ja levitetään kaikki taudit uudelleen ympäri maailmaa. Entäpä sitten  S/M, seksilelut tai seksilelumainokset radiossa, pissa/kakkaleikit tai nyrkki perseessä - mutta hyi hyi hyi kun homous on perverssiä. Mihin tässä luonnollisuuden/luonnottomuuden taistelussa vedetään raja - ihmisoikeuksiin ja aitoon rakkauteen vai? Tuskinpa kukaan syntyy nyrkki perseessä musta lateksipuku päällä, tai mistäpä minä tiedän.

Lasten oikeudet ovat toinen suosikkini näistä perusteluista. Sanotaan, ettei mitään selvityksiä homovanhempien vaikutuksesta lapsiin ole tehty. Kyllä on, googlettakaa itse. Viimeeksi selvitys tehtiin edellisen lakimuutoksen aikaan vuonna 2009, kun mahdollistettiin adoptio rekisteröidyn parisuhteen sisällä. Tutkimuksia on tehty useita niin Suomessa kuin ulkomailla ja tulos on aina sama. Summa summarum, ei ole mitään väliä lapsen psykososiaalisen kehityksen kannalta onko sillä kaksi isää vai äitiä vai onko sillä äiti ja isä. Kunhan sillä on rakastava koti, niin kaikki on siinä. Senhän sanoo puhdas maalaisjärkikin, mutta silti löytyy näitä ihmisiä, joiden mielestä sateenkaarivanhemmat altistavat kiusaamiselle. Mitäpä jos itse kasvattaisitte lapsenne arvostamaan kaikenlaisia perhemalleja? Tämähän on vain ajatus, mutta ehkäpä se sateenkaariperheen lapsi kasvaa hiukan avarakatseisemmaksi ja sitä kautta onnellisemmaksi lapseksi, kun ei tarvitse jatkuvasti olla tikku silmässä vähemmistöryhmän perheitä nähdessään. Ja pieni fakta; homous ei tartu. Jos siis lapsella on kaksi äitiä, se ei korreloi siihen, että lapsestakin tulee lesbo. Tuleehan heteroperheiden lapsistakin homoja, mikäpä siellä dynamiikassa sitten menee pieleen? HYI HYI.

Sitä paitsi, ehkäpä sateenkaariperheiden dysfunktionaalisuuden sijaan pitäisi kiinnittää huomiota avioerojen kasvavaan määrään. Eikö jatkuvasti kasvava avioerojen määrä kerro heteroparien arvostuksen laskusta kyseistä järjestelyä kohtaan? Eikö avioero ole lapselle haitallisempaa kuin se, että sillä on kaksi rakastavaa vanhempaa? Ehkä olen vain ymmärtänyt väärin. Mutta mitä vain kun mennään enemmistön ehdoilla.

Nyt on käsitelty jo luonnottomuus, homouden leviäminen ja lasten oikeudet. Mitä polyamoriaan tulee, voin sanoa että ei - nyt kaivatte väärää reikää. Homoseksuaalisuus ja polyamoria ovat yhtä lailla yhteydessä toisiinsa kuin linnut ja kynsilakat. Älkää viitsikö enää jankata näitä porttiteorioita, ne eivät vain oikeasti anna teistä kauhean hyvää kuvaa. Maailmansota ja maailmanloppu on aika helppo mankeloida: eiköhän tässä vielä joskus muutenkin sodita, jos porukka pysyy yhtä hulluina. Siihen on tuskin mitää osaa ja arpaa sillä, mihin reikään tökit kumppaniasi. Mitä maailmanloppuun tulee, niin eiköhän tämä elämä täällä joskus lopu. Ahdistut vain, jos pelkäät sen tapahtuvan huomenna.

Aito avioliitto - ryhmän perusteluja lukiessa, huomaa selkeästi että on täysin hyväksyttyä heittää aivopierua aivopierun perään. Milloin esiin vedetään natsit, milloin eläimiin sekaantuminen tai jotain muuta yhtä absurdia. Eih, näillä lausunnoillaan he vain oikeasti osoittavat miten vastalauseet alkavat olla lopussa ja miten lapsellista ja ahdistunutta porukkaa he oikeasti ovat. Mikä siinä on, että pitää tahallaan yrittää estää ihmisryhmän oikeus rakkauteen? Minulla on teille huono uutinen; se ei tule onnistumaan, ei ainakaan noin. Rakkaus tulee aina olemaan vahvempi kuin homofoobikkojen jalkojen tutina ja sanahelinä facebookin mustissa syvyyksissä.

Parhautta on, kun kuulee sellaisen karvaisen suomileijonakarhun suusta, miten homot vain sitten rellestävät hääyönään ja tekevät ties mitä toistensa rei'ille. Joo tota, se ei varmaan oo siinä avioliittolupauksessa ihan ekana mielessä. Hieno ajatus kyllä, varmasti homot tästä nyt innostuvat ja miettivät mitä mielikuvituksellisimpia tapoja tökkiä toisiaan. VALOJA NYT! Avioliitto on lupaus toiselle henkilölle jakaa elämä ja tulevaisuus toisen kanssa. Se on lupaus rakastaa toista ja seisoa rinnalla hyvinä ja pahoina aikoina. Se ei ole mikään härö seksilupaus. Jos luonnollisuuden mittapuuna on vain se, miten pippeli ja pimppi tapaavat toisensa, niin terve - en halua enää elää tällä planeetalla.

Minuapa nyt raivostuttaa niin, että pakko tulla ulos tästä perhanan kaapista - jospa vaikka joku provosoituisi tästä vähän lisää. Vaikka joskus aiemmin tässä blogissa mainitsin olevani hetero, niin teen nyt oikaisun. Olen bi. Olen aina ollut, eikä tässä ole mitään suuria valintaseremonioita tehty. Olen tiennyt oman suuntautumiseni aina, tosin yritin hirveän pitkään kuluttaa aikaani kieltämällä koko asian itseltäni. Vaikka olen bi, rakastan miestä, seurustelen sellaisen kanssa ja hän tietää seksuaalisen suuntautumiseni, sekä arvostaa minua juuri tällaisena. Olen myös rakastanut kahta naista, mutta en koskaan ole seurustellut yhdenkään kanssa ENKÄ myöskään ole kieltänyt itseltäni missään välissä sitäkään mahdollisuutta. Siksi voin käsi sydämellä sanoa, että olen ihan yhtä luonnollinen kuin sinäkin. Minulla on oikeus rakkauteen, minulla on oikeus sanoa tahdon sekä miehelle että naiselle - ei tietenkään samaan aikaan, tyhmä.

(Enkä muuten ole mikään pervo nymfomaani. En juokse kaupungilla ristiin nahkaisessa minihameessa ja tee likaisia juttuja punaisten valojen alla mustissa satiinilakanoissa. Pidän naisia ja miehiä yhtä hyvän näköisinä ja olen helvetin ylpeä itsestäni juuri tällaisena. Turha yrittää rikkoa sitä, turha talloa oikeuksiani koska minä ja muutama muu osaamme taistella.)

Puolitoista viikkoa sitten erosin kirkosta vastalauseena kaikelle tälle kristittyjen yliaseman roskalle (kirkollisverot menevät nyt sitten suoraan hyväntekeväisyyteen). En jaksa kuunnella tekopyhien kristittyjen ahdasmielistä mutinaa siitä, miten homous on niin kamalan väärin. Uskon kohtaloon, uskon karmaan, mutta en usko kristittyjen etuasemaan tässä maailmassa. Piste ja amen.


Pahoittelen kirjoitusvirheitä, olen sangen tuohtunut.