1. Puhun kokkaillessa aina itsekseni; olen mm. Nigella. Oli se sitten leivän voitelua tai porkkanan kuorimista, siitä saa aina kokkiohjelman. Ja osaan sujuvasti puhua englantia, ruotsia, turun murretta tai siansaksaa. Piste.
"Ja nyt nämä pastat ovat keittyneet seitsemän minuuttia, kaadetaan vesi pois ja samalla valmistetaan kastike" *kaataa valmiskastikkeen pannulle* "noin ikkään."
2. Kehittelen kummallisia tilanteita päässäni kun on tylsää. Mietin miten niistä selviytyisin, mitä niissä sanoisin. Mietin samalla miten ne tilanteet muutaisi minun tai jonkun muun elämää. Joskus olen niin kiinni näissä kehittelemissäni tilanteessa, että ilmehdin tai sanon jotain todella tyhmää. Nolointa tämä on silloin kun joku auktoriteetti puhuu minulle tai kävelen kadulla. Että ei täsä mittään jos irvistän/ hymyilen kuin idootti kun tulet vastaan. Tai sanon ihan yhtäkkiä "kiinnittäkää turvavyöt."
3. En. Kestä. Jos. Matolla/Lattialla. Näkyy. Roskia. Ei haittaa jos ei ne näy, mutta sit kun ne näkyy...
4. ....nypin ne käsin tai nappaan teippiharjalla (jos en jaksa ottaa imuria esiin). Tää on varmaan saanut alkunsa jo vauvana kun imin matonhapsuja ja myöhemmin kampasin harjallani ne suoriksi.
5. Mulla on viimeaikoina ollut pieni ongelma. Porkkanoiden kanssa. Ties kuinka monena iltana oon säännännyt kauppaan hakemaan porkkanoita ja mussuttanut (neljännes)kilon niitä hetkessä. Ehkä tää on vähän terveempää kuin (neljännes)kilo karkkia, mutta musta alkaa vähän tuntua, että lähikaupan myyjät katsoo mua oudosti. Saattaa tosin johtua siitäkin, että aina viikonloppusin ostan joskus kurkun ja jotain herkkua. Aina se perhanan kurkku.... (Se symboloi terveellistä elämäntapaa ja kompensoi sitä pullaa.)
6. En pysty pitämään eriparisukkia jalassa. En vaan pysty. Se on psyykkinen mahdottomuus. Kokeiltu on ja tulin hulluksi, kuten näkyy.
7. Tää on paras. Jos telkkarista ei tuu mitään ja dataus ei innosta...mä katson pesukonetta. Oon muutamana iltana istunut tossa kylppärin laittalla ja katsellut pikaohjelmaa. Samalla syön porkkanoita ja puhun itsekseni.
8. Vietän paljon aikaa peilin edessä, missä pullistelen mun olemattomia hauiksia. Lempparit on kyllä selkälihasten pullistelu, siinä on jotain todella tyydyttävää.
9. Humalassa menen vessaan puhumaan itselleni. AINA. Se on oikeesti tosi noloa jos joku sattuu kuulemaan sen oven läpi. En vaan voi sille mitään, että tarvitsen pientä preppausta.
10. Puhun itselleni myös autoa ajaessa. "Sitten laita vinkka päälle. 300€ päänkäännös NYT. Sitten ryhmittäydy vasemmalle kaistalle ja varo edessä ajavaa mummpösöä."
11. Kiroilen kuin merimies.... Olen yrittänyt kuitenkin tietoisesti vähentää tätä, koska se ei ilmeisesti ole kovinkaan lady like....
12. Rakastan siivoamista. Rakastan. Se on yksinkertaisesti kovin ihanaa ♥ Rakastan imuroidessa sitä KLINKILINKLINKILIN-ääntä kun roskat menee sitä putkea pitkin kohti imurin pölypussia. Se on niin rentouttava ♥
13. Oon hyvä hahmottamaan miltä asiat tulee näyttämään; esim, pystyn muuttamaan päässäni koko asunnon järjestyksen ja tiedän heti tarkalleen toimiiko se ennen kuin ryhdyn toimeen. Osaan myös ommella vaikkapa jonkun pussukan ensin päässäni, ennenkuin oikeasti teen sen. Osaan myös ratkoa (lyhyttä) matikkaa päässäni.
14. MUTTA en oo loppujen lopuks yhtään teoreettinen ihminen. En pidä siitä, että joudun lukemaan pelkästään, vaan haluan aina tehdä käsilläni jotain. Sen takia esim. yliopistossa teen muistiinpanoja tai diaesityksiä, ja sitten esitän niitä itselleni peilin edessä puhuen hiusharjaan. Joo, ihan normaali.
15. Oon huono tekemään päätöksiä; oli se sitten päätös sukkien valinnasta tai mitä rahkaa haluan kaupasta. Tai mitä haluan tulevaisuudelta vai palautanko ostoksen vai en. Tai mitä teen illalla. Tai mitä syön aamupalaksi.
16. Sen lisäksi, että saan kummatkin silmät kieroon, osaan laittaa vain toisen silmän kieroon. Lisäksi pystyn samaan aikaan liikuttamaan tuota ei-kierossa olevaa silmää edestakas <------>. Taidot on monet!
17. Jos rappukäytävässä tapahtuu jotain (riitaa tms.) mun pitää mennä postiluukusta kuikuilemaan.
18. Aina kun säikähdän teen sellasen korkean oopperalaulajatyylisen "WAAAA"-äänen. Olen yrittänyt päästä tästä eroon, koska se on todella noloa julkisilla paikoilla. Lisäksi mun naurahduskseni kuulostaa siltä, että joku pieraisee. Se on sellainen kurkussa ja henkitorven yläosassa tapahtuva "krrrrhhhh". Sekin on todella noloa ja sai alkunsa joskus yläasteen alussa. Isoveli naurahtaa samalla tavalla, enkä tiedä miten ihmeessä oon oppinut tollaisenkin taidon, mutta nyt en enää pääse siitä eroon.
19. VIHAAN vihaan vihaan puhua puhelimessa tuntemattomien kanssa. Jos minä tai foncta caller ei tunnista numeroa, en yleensä edes vastaa...paitsi jos ne jatkaa soittelua. Myös kaikenlaisten aikojen, korjausten tai tapaamisten varaaminen puhelimitse on tosi kidutusta. Yleensä puhelimessa vaan änkytän ja puhun hermostuneena mitä sattuu.
20. En siedä pesuainetta, joka ei tuoksu miltään. Käytän sellaista vain siinä tapauksessa, jos mitään muuta ei todellakaan ole tarjolla ja minä tai pyykki haisee tosi pahalta. Musta sellaiset pesuaineet vain haisee pahalta, vaikka teoriassahan ne ei haise miltään. Mutta ne haisee.
Ja koska nyt innostuin tästä, kerrotaan vielä bonustieto!
+ Lapsena mut yllätettiin useammankin kerran itse teossa; harjaamassa vessan pesuallasta hammasharjallani (ei sentään vessanpönttöä, heh heh).
Nyt tuntuu, että kannattais ehdottomasti hankkia joku lemmikki. Tai ystäviä. Seuranhakuilmoitusta kirjoittamaan!
"Hieman epänormaali tyttö hakee kompensaatioksi vähän vähemmän epänormaalia seuraa. Olen kiva, sisäsiisti ja tykkään porkkanoista. Jos pidät pesukoneen pikaohjelman katselusta, eriskummallisista äänistä ja maton nypläyksestä, ota yhteyttä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti