Mikä pilaa mielialan nopeammin ja tehokkaammin, kuin mikään muu?
Se, että tekee asioita, jotka eivät tee onnelliseksi.
Olen puhunut opiskeluahdistuksestani täällä aika usein. Maininnut aina sivulauseissa tai puhunut jopa ihan suoraan. Tällä hetkellä tilanne on se, että huomenna alkavat luennot, ja minut on vallannut järkyttävä paniikki. Kaikki muut ovat niin innoissaan, puhuvat fuksien tapaamisesta ja opintopisteistä. Yritän parhaani mukaan innostua ja valita minua kiinnostavia kursseja, mutta niistä mikään ei juurikaan koske oman alan opintoja. Eikä fuksien tapaaminen innosta. Minussa ei herätä mitään tunteita se, että en ole fuksi. Kandin suunnittelu sen sijaan aiheuttaa kylmän hien, kyyneleet silmiin ja ahdistusprosentin 300. Mikä siis mättää?
Tuntuu kamalalta ajatella, että joudun seuraavat 10 kuukautta painimaan kotimaisen kirjallisuuden parissa. Ehkä ahdistus menee vielä ohi ja innostun jonkin verran opiskelusta, mutta nyt nämä levolla pyyhitettyä kuukautta ovat menneet liian nopeasti. Olen liian väsynyt vieläkin viime vuoden taisteluistani. Yritin harhauttaa itseni ottamalla valtiotiedettä ja kieliä, mutta silti se ahdistuksen paholainen iski viime hetkellä. En tiedä jaksanko tehdä kaiken, mitä olen itselleni ottanut. Mieluummin tekisin töitä, kävisin jumpissa. Tai opiskelisin jotain, mitä kohtaan tunnen paloa. Jotain käytännönläheistä, mutta jossa voi käyttää teoriaa hyväkseen. Tai en minä tiedä.
En voi muuta, kuin ajatella että onko tämä sen arvoista? Pitäisikö vain hakea töitä ja unohtaa pakkopullan vaivaaminen? Pelkään, että olen yliarvioinut itseni sekä opiskelumotivaationi, ja uuvun totaalisesti opiskeluiden takia....
Näihin paniikkeihin ja tunnelmiin. Huomenna se lähtee. Pitäkää isoja peukkuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti